Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää Sinua, joka tätä luet. Olet ehkä sisäistänyt sosiaalisen median hyödyn ja huvin. Tämä blogi on kuitenkin ensisijaisesti keskustelua minun ja oman pääni kesken, sellaista yhteisöllisyyttä. Toivon kuitenkin, että ajatusten herätessä, jätät kommentin, jopa toisenkin.
Ensimmäinen blogiteksti aloittaa jotain tai esittelee kirjoittajan. Tämä lähtee kuitenkin kuin pää edellä puuhun, menee suoraan asian viereen. Ensimmäinen kirjoitukseni olkoon kokoelma elämänviisauksia, sellaisia ohjenuoria, joita olen itse pohtinut. Jonkun jopa itse keksinyt. Vaikka mitään ei oikeastaan omiin nimiin voikaan laittaa, sillä uskoakseni kaikki, tai ainakin melkein kaikki, on jossain jo keksitty. Sanat ainakin.
Maailmanparannusta ja optimismia, ilman niitä ei mikään mene eteenpäin. Täytyy olla tahto, täytyy olla into toteuttaa tahtoa, jolla saa luotua yhteishengen. Nämä arvot, joilla saadaan asiat tapahtumaan, ovat lainattuja lempiyritykseltäni. Pieni idealisti ja positiivisten asioiden etsijä asuu ainakin allekirjoittaneen sisällä, vaikka välillä olisikin pilvinen päivä.
In this world of similarities, you can make a difference.
Who cares, if you don't?
Nobody knows, 'cause nobody wants to know.
Elämässä määränpäätä tärkeämpää on matkanteko.
Cause I’ve got something to believe in, as long as I’m breathing. There is not a limit to what I can dream.
If you see the wonder of a fairytale, you can take the future even if you fail.
Tullaksemme hyviksi filosofeiksi tarvitsemme ainoastaan kyvyn ihmetellä.
Maailma on valtaisa, nähtävää ja koettavaa vaikka kuinka, ja elämä liian lyhyt yhdessä paikassa pysymiseen.
Salaisena, nyt siis julkisenakin, haavenani on tähdätä Nobelin rauhanpalkintoon. Ei sillä, että sitä koskaan voittaisin, mutta se tavoitteena tulee ainakin tehtyä jotain hyvää. Se elämänohjeistani olkoon suurin, tavoittele sellaista, johon pyrkiessäsi tulee tehtyä oikeita tekoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti